Runkomäen iltamat

On keskikesän ilta, mä lähden iltamiin ja Mustialan siltaa mä yksin asteleen....


Runkomäen iltamat ovat takana ja Agropit Osk:n tiimi sai jälleen hyvää oppia tulevia tapahtumiaan varten. Iltamien järjestelyihin kulunut aika tuli itsellenikin yllätyksenä, vaikka monessa tapahtuman järjestelyissä olenkin ollut mukana. Runkomäen iltamat oli kuitenkin vasta ensimmäinen jossa olin pääävastuussa koko tapahtumasta järjestämisestä ja hoitamisesta.

Keväällä kun Agropit aloitti toimintansa mietin, että olisi mukava päästä järjestämään erilaisia tapahtumia. Tähän aukeni ensimmäinen tilaisuus, kun yksi tiimimme jäsen keksi järjestää Runkomäen iltamat. Hän ei kuitenkaan ehtisi olla vetovastuussa, joten päätin itse tarttua tilaisuuteen ja ottaa vetovastuun järjestämisestä. Tapahtumapäiväksi päätettiin jo silloin maaliskuussa tuo 20.7., sillä se oli ainoa viikonloppu kun lato ei olisi käytössä. Keräsin itselleni projektiryhmän ja aloimme suunnitella tapahtumaa jo hyvissä ajoin. Aloimme etsiä tietoa tapahtumien järjestämisestä ja sen markkinoinnista ja tietoa löytyikin yllinkyllin. Sorruin tässä vaiheessa kuitenkin projektipäällikkönä ajattelemaan, että tapahtumaanhan on aikaa vielä paljon eikä tässä ole mitään kiirettä vielä järjestelyissä, kyllä ne ehtii myöhemminkin. Havahduin kuitenkin toukokuun lopussa asiaan että hetkinen tapahtumaan on enää vajaa kaksi kuukautta ja ei olla tehty vielä muuta kuin pyöritelty asiaa mielessämme ja haettu tietoa. Tästä alkoikin sitten pitkä työsarka, joka vaati yllättävän paljon voimia ja aikaa.

Otimme projektiryhmän kanssa yhteyttä ja sovimme etäpalaveristä Skypen välityksellä, sillä kaikki asuimme eri paikkakunnilla. Aluksi tuotti päänvaivaa ajan puute ja se ettei meinattu saada projektiryhmän aikatauluja sopimaan yhteen milään. Aina oli jollakin jotakin muuta menoa tai sitten tuli unohduksia. Lopulta kuitenki saimme hommat rullaamaan ja alkoi tapahtua. Mainoksia syntyi projektin markkinointivastaavan Heidi Punnan toimesta ja yhteistyössä hänen kanssaan teimme tarvittavat korjaukset mainokseen ja saimme sen valmiiksi ja levitykseen ympäri naapurikuntia.

Itselleni päänvaivaa tuotti näytelmän hankinta, sillä kovinkaan moni harrastajateatteri tai koulu jonne yhteyttä otin, ei osoittanut minkäänlaista kiinnostutsta iltamiemme näytelmää kohtaan. Lopulta löysin Jokioisilta harrastajateatterin nimeltään Ideateatteri ja heillä tuntui olevan juuri sopiva näytelmä iltamiimme. Se olisi sketsipohjainen näytelmä, joka kuulemma saisi varmasti hymyn huulille ja naurun raikaamaan Laihon ladossa. Olin onnessani kun vihdoin löysin esityksen. Sen hankinta oli vaatinut usean tunnin etsinnät ja soittelut ennen kuin löytyi se oikea ja sopiva näytelmä ja -ryhmä.

Tämän jälkeen olikin vuorossa bädin varmistaminen, sillä halusimme Mika & Turkka Malin soittamaan iltamiimme. Onneksi se onnistui muutaman välikäden kautta. Ei muuta kun puhelin kouraan ja sopimaan milloin he tulevat paikalle,milloin soittaminen alkaa sekä tietenkin hinta. Bändin varmistumisen jälkeen olikin tiedossa tarvittavat esitykset ja  aloimme keskittymään itse järjestelyihin.

Mainostuksemme tapahtui kahdessa lehdessä, Facebookissa ja tietenkin erikokoisilla mainoslehtisillä ympäri Tammelan lähiseutua. Itse jännitin ehtiikö mainokset ajoissa ja saavatko ne näkyvyyttä, sillä ennen tapahtumaa oli vain 30 ennakkolippua myytynä.

Yritimme saada tapahtumaamme myös yhteistyökumppaneita. Se osottautuikin hankalmmaksi tehtäväksi kuin itse ajattelin. Tämä olisi vaatinut enemmän suunnittelutyötä ja valmistelua ennen kuin haimme yhteistyökumppaneita. Meidän olisi tarvinnut tehdä selvä suunnitelma ja sen kautta lähteä etsimään. Projektiryhmän talousvastaava Ilmari Hunsa teki suuren työn hakiessaan yhteistyökumppaneita, mutta loppujen lopuksi me emme saaneet kuin yhden yhteistyökumppanin, joka oli Tanssikurssit.fi. Heidän kauttaan tapahtumamme sai hyvin näkyvyyttä.

Tapahtumapäivän aattona perjantaina alkoi minulle nousta hikikarpalot otsalle ja silloin alkoi se pieni stressi ja jännitys tapahtuman onnistumisesta. Yöunet jäivät lyhyiksi ja lauantaiaamun valjetessa suuntasin kohti Mustialaa valmistelemaan tapahtumaa. Perille päästyäni oli ladon ovet auki ja siellä jo anniskeluvastaavamme Katja Heikura hääräsi tiskin takana laittaen omia tarvikkeitaan ja tiskiä kuntoon. Aamulla siivosimme ja koristelimme ladon sekä järjestelimme pöydät ja tuolit paikoilleen. Kun tapahtuman H-hetki läheni, alkoi itselläni pikkuhiljaa stressitaso laskea. Kellon lyödessä 18.00 alkoi ihmisiä tulemaan sisään: heitä tuli tasaisena virtana ja ennen kuin näytelmä alkoi oli sisällä noin 100 henkeä. Olin tyytyväinen, sillä tiesin tapahtuman nyt onnistuvan ja väkeä tulevan riittävästi. Ilta sujui rattoisasti ja vieraat viihtyivät, saimme muutamia kehitysehdotuksia ja kyselyitä koska on seuraavat iltamat.  Päättelimme projektiryhmän kanssa, että tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti seuraavia iltamiamme.

Se suurin kesäprojektimme

Osuuskunnassa eletään nyt jännittäviä aikoja. Ensimmäinen suuri ja täysin omasta aloitteestamme pidettävä tapahtuma lähestyy. Kyseessä on siis Mustialassa jo perinteeksi muodostuneet Runkomäen iltamat, jotka herätetään uusiin henkiin, tällä kertaa tiimiläistemme voimin.

Lauantai-iltana 20.7. Laihon ladossa iloitaan, kun näytelmä ja bändi viihdyttää iltamiin saapuneita kesävieraita. Kuitenkin ennen kuin siihen pisteeseen päästään, saadaan tehdä vielä lukuisat työtunnit järjestelyjen parissa. On paikan kunnostusta, roudausta, puhelinsoittoja, suunnittelua, koristelua, lukuisia palavereja ja työväen rekrytointia. Osuuskuntalaiset antavat aikaansa iltaisin, sillä päivät kuluvat muissa kesätöissä kenellä missäkin.

Itse odottelen tansseja jo malttamattomana. Aikoinaan kun tiimiin hain, oli yhtenä perusteena halu edistää toimintaa Mustialassa. Alueella on tarjottavanaan upeita mahdollisuuksia, joista tekijöiden puuttuessa nykyisellään hyödynnetään vain osa. Tällaiset iltamien kaltaiset tapahtumat kokoavat maaseudun ja kaupunkien asukkaita yhteen, ja monet uudet ideat saavat syntynsä juuri silloin. Tai ainakin ne ihanimmat muistot.

Tiimini puolesta toivon erittäin onnistuneita ja ikimuistoisia iltamia kesäyön ollessa mitä seesteisin, ja musiikin raikuessa lammen yli Tammelan tienoille saakka! Samalla toivotan kaikki blogimme lukijat lämpimästi tervetulleiksi mukaan viihtymään!

ps. Kuvamateriaalia ja tunnelmia tapahtumasta luvassa pian sen jälkeen. ;)

Elämyksiä Mustialan navetalla

Kesäkuun alussa Agropit oli mukana järjestämässä maatila-aiheisen teemapäivän Tammelalaiselle päiväkodille.  Päivän aikana lapset pääsivät tutustumaan Mustialan navettaan ja sen pihapiiriin. Navetan pihamaalla järjestettiin hepparatsastusta ja nuoret sonni-pojat tuotiin lasten ihmeteltäväksi pihalle aitaukseen.

Päiväkodissa on ollut teemana vesi, joten mepä keksimme tuoda ulos saaveihin lehmän päivässä juoman veden määrän. Pikkaisen on eroa pienen ihmisen ja lehmän päivittäisessä veden tarpeessa.  Pihalle tuotiin nähtäväksi myös erilaisia rehuja, joita lehmät ja vasikat syövät.

Navetalla tutustuttiin lehmien kotiin, lypsyasemaan, navetan koneisiin ja tietysti vasikoihin. Ihmetystä herätti kuinka nopeasti vasikat syntymän jälkeen nousevat jaloilleen ja muuttavat omiin oloihinsa. Nopea on kehitys kun sitä verrataan ihmislapsen elon vaiheisiin. Pientä nyrpistelyä aiheuttivat navetan tuoksut ja nuo ihanat kärpäset, jotka luonnollisesti kuuluvat kesään ja myös navettaan. Navetta kissa haki rapsutuksia vuorollaan jokaiselta tulijalta ja erityisesti poikien huomion kiinnittivät suuret rehunjako laitteet.

Ruoka saa alkunsa maatiloilta ja jokaisen olisi hyvä nähdä mistä se maito oikeasti kaupan hyllylle ilmestyy. Hienoa nähdä , että päiväkodissa tämä on huomioitu ja lapsille tarjotaan mahdollisuuksiä oppia ja kokea uusia asioita.

Päivästä innostuneena Agropit on päättänyt järjestää lisää samankaltaisia tapahtumia. Toiveissa olisi saada lähiseudun lapset näkemään ja kokemaan millaista on elämä maatilalla.

Ensimmäinen päivä mobiilikesäkoulua

Tänään 22.5 Agropit Osk pääsi mukaan Mobiilikesäkoulun toimintaan. Ulkona satoi kevyesti vettä ja tuuli tuiversi, mutta silti pidimme kiinni siitä, että toimimme ulkotiloissa. Mitä eriskummalista siinä olisikaan ollut, jos olisimme käyttäneet mobiililaitteita luokkatiloissa? Ei meitä sokerista ole tehty!

Eilinen päivä käynnistyi kuitenkin hienossa säässä. Agropit osuuskuntalaiset kasasivat neljä telttaa Mustialan puistoalueelle, mahdollisen sadekuuron varalle. Nyt sanottuna, ei ollut turhaa työtä. Telttoihin kannoimme lisäksi tuolit ja penkit. Suuri osa osuuskunnastamme oli valmistelemassa tapahtumaa, ja kelit suosivat ahkeria työläisiämme.

Palataanpa taas eilisestä tämän päivän hyiseen ulkoilmaan. Keskipäivän aikaan olimme saaneet alkutiedotukset purettua ja lähdimme kiertelemään eri leiripisteitä. Osa osuuskuntalaisista toimi leiripisteillä opettamassa erilaisia sovelluksia. Jokainen ryhmä kiersi kolme leiripistettä, joissa jokaisessa käsiteltiin monia mobiililaitteiden mahdollisuuksia. Ja vaikka kelit eivät meitä suosineet oli väki kuitenkin hyvällä mielenkiinnolla toteuttamassa ja osallistumassa erinäisiin tapahtumiin. Mobiililaitteista tuli esille paljon uusia puolia, joista on varmasti hyötyä monessa asiassa.

Kaiken lopuksi palasimme kaikki ryhmät yhteen paikkaan ja kokosimme päivän aikana saatuja kokemuksiamme. Moni olikin löytänyt uusia keinoja hyödyntää mobiililaitetta mm. opetukeen liittyen. Näistä tunnelmista päätimme tämän päivän ja siirryimme syömään. Illan ohjelmassa on vielä sauna ja Agropitin järjestämää ohjelmaa Isossa Piipussa. Seuraavana päivänä jatkammekin taas sitten uusien leiripisteiden parissa ja heittäydymme uuteen mobiiliseikkailuun.

Vanhojen rakennusten uumenista

Hevoskärryjä, lepakoita, ja pala Maaseudun Tulevaisuutta vuodelta 1963.

Sellaista kaikkea ja paljon muuta löysimme vanhan navetan ja kuivurin kätköistä parina huhtikuisena urakkapäivänä. Osuuskuntamme kävi tarjoamassa apuaan yhdelle perikunnalle, joka halusi päästä eroon tilan rakennusten sisään vuosikymmenten saatossa kertyneestä rojusta. Tiimiläiset kantoivat yhteensä kolmena päivänä lautaa ja metallia ulos minkä ehtivät, ja kuorma-autot kävivät niitä lavoilla noutamassa pois. Lopuksi vielä vintit ja kellarit harjattiin siisteiksi, ja lopputulosta katsellessa hymy hiipi väkisin omillekin huulille. Ovatkohan lattiat rakentamisensa jälkeen koskaan noin puhtaita olleetkaan?

Vaikka siivoamisesta ei opintopisteitä liioin satele, opetti tämäkin keikka meille runsaasti arvokkaita asioita. Ja tarkoitan kirjaimellisesti arvokkaita asioita. ;) Rojulla on monia nimiä, ja yksi niistä on antiikki. Vanhan tavaran hienous piilee siinä, ettei sitä saa euromarketeista eikä ikeoista. Samaan aikaan se käy yhä harvinaisemmaksi.

Varmasti muistoihin jäävät myös nuo koskettavat hetket, jolloin koin lentäväni ajan halki. Aina niihin päiviin saakka, kun reki ja vankkurit olivat "in", ja vuoden -63 uutiset ne kaikkein tuoreimmat.

Alkutuotantoa parhaimmillaan

Kevät on jo hyvällä mallilla ja meno maaseudulla on sen mukaista. Pellot ovat pääosin kuivahtaneet niin paljon, että niitä kykenee muokkaamaan ja sen jälkeen voikin jo kylvää kasvit tuottamaan satoaan. Osuuskuntalaisetkin ovat vihdoin päässeet tekemään sitä mitä parhaiten osaavat.

Kaksi sokerikeisaria Nousiaisilta ja Kokemäeltä pääsivät toteuttamaan itseään Mustialan opetusmaatilalle sokerijuurikkaan kylvön merkeissä. Työt toteutettiin koulun omalla kalustolla. Koulutila toimitti lannoitesäkit pellon reunalle, mistä kylväjät nostivat ne koneen säiliöön. Lohkolle tarvittavat siemenet kulkivat mukavasti laatikoissa traktorin hytissä. Kylvettävä ala oli 14 hehtaaria, joka sijoittui kolmelle eri lohkolle. Lohkot olivat pääsääntöisesti selkeitä muodoltaan ja pisin sivu oli n. 700m, joten työt kävivät sangen mutkattomasti, kun ei päisteissä jatkuvasti käännellä. Kahdessa päivässä olivat työt hoidettuna kahden ihmisen voimin. Kelitkin suosivat työntekoa ja tilaaja oli tyytyväinen, kun urakka tuli valmiiksi ennen sateita. Pitkin kesää pääsemmekin seuraamaan työmme tuloksia koululla muissa merkeissä vieraillessamme.

Välillä on mahdottoman mukava päästä tekemään omaa alaa ja osaamista vastaavaa käytännön työtä. Pää lepää kun tietää hallitsevansa homman, etenkin kun tällä kertaa vältyttiin ikäviltä takaiskuilta, joista maaviljelijälle tutuimpia lienevät säänvaihteluiden lisäksi konerikot kesken kiireisimmän sesongin. Tällaisten onnistumisten voimalla jaksaa niitä takaiskujakin. 

Kylvöyhdistelmä: Valmet 705 + Maschio-tasojyrsin + Tume Combi 7 -kylvölannoitin

Kunniakirjoja ansiokkaasta työstä!

Kesä on saapumassa Mustialaan. Koivut ovat hiirenkorvalla ja valkovuokot kukkivat. Kampus on hiljainen. Suurin osa opiskelijoista on kukin tahoillaan kevättöissä, myös Mustialan traktorit kulkevat äkeiden ja kylvökoneiden kanssa peltolohkolta toiselle.

 

Agropit Osk kokoontui tänään Mustialassa toukokuun treeneihin. Treeneissä kuulimme kirjaesittelyn, joka käsitteli tiedottamista ja mediasuhteita. Kävimme läpi Ankkarallin järjestelyjen onnistumisia, kokemuksia ja parannusehdotuksia.

 

Treenien teema oli palautteen antaminen. Annoimme AgriTeams-toimintamallista yleistä palautetta valmentajille. Keräsimme myös kaikille tiimiläisille kirjallista palautetta, mikä koettiin hyväksi ja rakentavaksi. Lisäksi Agropit Osk jakoi palkintoja kevään uurastuksesta.

 

Sami sai Luottomies-kunniakirjan. Hän on osoittanut
olevansa mies oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Katja ansaitsi Positiivari-kunniakirjan mielettömällä
innokkuudellaan ja ylenpalttisella positiivisuudellaan.
 

Makke palkittiin Myyntitykki-kunniakirjalla voitokkaiden
myyntipuheiden ja rempseän naurun ansiosta.

Veli-Antti ansaitsi Yrittäjä-kunniakirjan osoittamalla
ihailtavaa yrittämisen meinikiä sanoissaan ja teoissaan.

Kevät on sujunut vauhdikkaasti. Olemme saaneet osuuskunnan toiminnan hyvin käyntiin ja tästä on hyvä jatkaa liiketoiminnan kehittämistä. Ensi viikolla osallistumme Mustialassa Mobiilikesäkoulun järjestelyihin ja Agropitin kesä jatkuu projektien merkeissä.

 

Kiitos kaikille tiimiläisille, valmentajille ja koko kampuksen väelle mahtavasta keväästä!