keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Agropitin agriteams-opinnot lähenevät loppua

Viimeiset 2,5 vuotta ovat olleet elämän kenties haastavinta aikaa meille kaikille. Omat vahvuudet ja heikkoudet ovat joutuneet koetukselle, kun yrittämisen kiemuroita on selvitetty ja mahdollistettu. 16 aloitti tammikuussa 2013, seitsemän selvisi näihin päiviin. "Jos se olis helppoo kaikki tekis sen."


Maaliskuussa käytiin katsomassa oman aikamme viimeistä kiihdytystä ja mukavahan sitä oli katsoa. Muisti omat koitokset ja myös onnistumiset. Ei voi sanoa, että aina olisi ollut helppoa. Projektin vaiheista riippuen on meno ollut kovaa tai kovempaa. Byrokratiaa, taloutta, markkinointia ja sitä TYÖtä on riittänyt, joskus liikaakin. Verkostoituminen ja yhteistyö, nuo aikamme muotisanat ovat olleet arvossa myös meidän osuuskunnassamme, mutta ei niidenkään kanssa toimeentuleminen aina ole helpointa. Välillä on saanut huokaista ja laskea kymmeneen, erilaisuus ja muutokset pelottavat kaikkia. Jopa meitä, mutta eteenpäin on mentävä. Yrittämisen haasteeellisuus on tullut selväksi, mutta myös se miksi sitä tehdään. Mahtava tunne nähdä ns omien käsien jälki.

 











Matka Amerikan ihmeelliseen maailmaan oli kokemus täysin erilaisesta ilmastosta ja mahdollisuuksista. Pellot on isompia, mutta hiekkaisempia, farmers marketteja on kaikkialla, farmarit tekevät yhteistyötä ja kiroavat byrokratiaa (ei jotain eriä, jollei jotain samaakin), kaikki on suurempaa, mutta viljelijöiden ja yrittäjien haasteet vastasivat yllättävän paljon kotimaan ongelmia.

Farmers market, näitä oli lähes joka tilalla.

Kaakaopapu sisältää hyviä rasvoja jo kypsyessään.

Puutarhan pito ja viljely suomaastossa vaatii hyviä ideoita.

Floridan yliopiston tutkimusaltaalla ihmetellään vieraslajien sitkeyttä
Kolme viikkoa auringon alla yhdessä maan parhaan tiimin kanssa kävi joutuisasti. Mahtavia maisemia, upeita elämyksiä, oppia ja kielimuureja.. pakko suositella. Paluu Suomeen kävi yllättävän kevyesti, mitä nyt pieni jet lag vaivaa osaa porukasta, mikä sekään ei juuri haittaa sillä opinnäytettähän voi kirjoittaa koska vaan..

 Agropit on tehnyt kovan työn ja viimeisiä on meneillään. Opinnäytetyö on monella vielä loppua vaille valmis, mutta sitten se koittaa. Agrologin kesämaisemat, ihanaa ja samalla aika pelottavaa. Elämä ilman koulua, agriteamsia, Mustialaa. huh melkoisen jännittävää. Agropit Osk jää samalla tauolle ja kenties se palaa vielä jossain muodossa, aika näyttää..

Haluaisimme vielä kiittää mahtavia tukijoitamme kotona ja koulussa. Kiitos lähimmille, jotka ovat osoittaneet loppumatonta ymmärrystä ja tukea koko opintojemme ajan. Yrittäminen ei katso aikaa tai paikkaa, joten monet juhlat ovat jääneet juhlimatta..
Kiitos valmentajillemme: Merja Vainiolle, joka uskoi meihin ja kannusti kokeilemaan ja lohdutti, kun ei se aina onnistunutkaan. Inkeri Taurulalle, joka väsymättä loi pohjaa agriteamsille. Olit korvaamaton apu ja tuki vaikeissa paikoissa. Heikki Aaltoselle, joka tuli remmiin mukaan vasta meidän aikamme loppumetreillä, mutta omalla panoksellaan kannusti ja opasti eteenpäin. Kiittäisimme vielä Marketta Rantaa, joka sai muutoksen pyörät käyntiin ja mahdollista agriteamsin vaihtoehtona opinnoille.

Lopuksi tahtoisimme vielä muistaa arvon opiskelu- ja kohtalon tovereitamme Coetuksen ja Elosan mahtavaa porukkaa. ”Ootte huippuja, pitäkää selkä suorana ja tavoitelkaa tähtiä.”

Eipä tässä muuta kuin vielä vähän tunnelmia Costa Rican rannoilta :)





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti